3. Kun ravintolaan palkattiin uusi ja kokeneempi emäntä
Huhtikuun 4. päivä vuonna 1955 johtokunta kokoontui Toimi Voutilaisella, jossa keskusteltiin kevään harjoituspaikoista ja päätettiin pitää tekniikkaharjoituksia toistaiseksi kerran viikossa. Harjoitusillaksi sovittiin tiistai.
Koska saatavilla oli halpoja jalkapallokenkiä, kokous päätti antaa Toimi Voutilaisen tehtäväksi kerätä halukkailta tilaukset ja rahat sekä järjestää kenkien osto määräaikaan, joksi sovittiin huhtikuun loppu.
Pelipaitoihin ommeltavista rintamerkeistä keskusteltiin edelleen. Aiemmasta päätöksestä huolimatta merkiksi päätettiin valita oranssinvärinen jalkapallokuva, johon sinisellä oli ommeltuna kirjoitus ”Haukat”.
Pelipaitojen selkämyksiin ommeltavista numeroista päätettiin, että ostetaan oranssinväristä kangasta, josta valmistetaan numerot itse. Asian järjestäminen - merkkien ja numeroiden hankkiminen - annettiin Toimi Voutilaisen työksi.
Alueohjaaja kutsuttiin pitämään luentotilaisuus seuran jäsenille. Luentohuoneeksi ajateltiin jotain kansakoulun luokkaa. Luokan varaaminen annettiin Aimo Ahosen tehtäväksi.
Vilho Makkonen, Aimo Ahonen ja Aaro Savinainen rekisteröitiin järjestysmiehiksi vuodelle 1955.
Pallo-Haukat päätti ottaa myytäväksi olympialaisia rintamerkkejä ja samassa kokouksessa päätettiin lähettää SPL:n Savon piirin 16.-17.4.1955 järjestämille valmentajien kurssille Vilho Makkonen ja Aimo Ahonen. Jälkimmäiselle luvattiin maksaa seuran kassasta matkat.
Nuorella seuralla oli rahasta puutetta kuten vanhoillakin seuroilla – kroonisesta rahapulasta saavat kärsiä lähes kaikki seurat ja siksi Nilsiän kirkonkylässä järjestettiin yleinen rahankeräys pelivarusteita varten. Listoja asetettiin näytteille kolmeen paikkaan: apteekille, Osuusliike Kallaan ja Nilsiän Osuuskauppaan – yksi kuhunkin. Rahankeruu on urheiluseurojen suurin huolenaihe. Usein ideoita on, mutta harvoin näitten ideoitten toteuttajia.
Pallo-Haukkojen yleisessä kokouksessa 14.9.1955 Keskuskahvilassa oli paikalla kymmenen seuran jäsentä, jotka päättivät pitää yleiset tanssit Nilsiässä syyskuun aikana sekä markkinatanssit 25.–26. päivinä lokakuuta. Talon varaamiset annettiin Pentti Asikaisen huoleksi, joka olikin jo tilannut markkinapäiväksi Juhlatalon. Työväentalon kysyminen markkinapäiväksi oli puolestaan Pekka Haataisen murhe.
”Joku haitarinsoittaja” oli mitä parhain esiintyjä markkina-aikaan, kun Aimo Ahonen lupasi lainata tilaisuuksiin omia kovaäänisiään.
Pentti Asikaisen tehtäväksi annettiin huolehtia pääsylipuista.
Ravintolan vastaavan emännän hommaaminen jäi Mikko Rapelon tehtäväksi. Markkinatansseihin palkatun emännän palkkioksi hyväksyttiin 1500 markkaa molemmilta illoilta ja emännän apulaiselle 1000 markkaa.
Pekka Haatainen lupasi hommata ravintolassa myytävät tavarat ja kysyä Työväentaloa voimisteluiltoihin seuraavaan kokoukseen mennessä. Uutena seuran toimihenkilölistoihin nimetty Haatainen oli niin innokas, että miestä päätettiin käyttää surutta hyväksi: Kansakoululla 20. päivänä marraskuuta 1955 pidetyssä vuosikokouksessa Pekka Haatainen valittiin rahastonhoitajaksi ja huvitoimikunnan puheenjohtajaksi. Myös pikkujoulun järjestäminen annettiin pääosaltaan Pekka Haataisen tehtäväksi.
Edellä mainitut tilaisuudet onnistuivat niin hyvin, että Pallo-Haukkojen pojille päätettiin ostaa omat pelipaidat. Samalla Haatainen ja Voutilainen hyväksyttiin tekemään sopimus ”Teoston” kanssa.
Kun Pallo-Haukkojen järjestämät tanssi-illat olivat tuottaneet reippaasti voittoa vuoden 1955 aikana, keskusteltiin jopa oman tanssilavan perustamisesta seuralle.
Hyvien uutisten lisäksi johtokunnan tietoon tuli myös huonoja uutisia. Tanssi-iltamien aikaan ravintolassa sattuneiden epäselvyyksien johdosta päätettiin etsiä joku vanhempi naishenkilö uudeksi ravintolan emännäksi. Emännän etsiminen jäi Pekka Haataisen huoleksi. Uudelle ravintolan emännälle luvattiin myöntää 40 % puhtaasta tulosta ja pohjapalkaksi 400 markkaa, jos prosenttipalkka ei ylittänyt sanottua 400 markkaa.
Pekka Haatainen etsi uuden ja jämäkän emännän ravintolan pitoon ja samalla järjestyshäiriöt loppuivat Pallo-Haukkojen järjestämissä huvitilaisuuksissa niin hyvin, että asiaan luvattiin palata vasta lähitulevaisuudessa, jos aihetta on.
Vuoden 1955 aikana Pallo-Haukkojen eri tilaisuuksissa ja virallisissa kokouksissa oli useasti esillä luistinratahanke, josta luovuttiin varojen puutteen vuoksi. Tuntuikohan tämä vuoden 1955 hanke tuolloin tämän päivän Tahkovuoren korottamishankkeen tai K-200-lentomäen suuruiselta hankkeelta?
